Aloitin kelkkailun, kun olin 19-vuotias ja nyt ikää alkaa karttumaan se 45 vuotta. Mietin miten ihmeessä tämä voi olla jonkun harrastus, kun ajetaan ja korjataan. Kaikki jäsenet ovat seuraavana päivänä niin kipeät, että hyvä kuin pääsee kävelemään. Tämä tunne oli ainakin silloin nuorena. Kelkkojen alustat eli jousitukset olivat olemattomia kuten varmasti myös kuskin voimat. Siitä pikkuhiljaa alkoi ajatukset reiteillä ajamiseen.
On ollut monta kelkkaa ja aina vaan toistaan parempia. Tosin aina pohjoisen reissulla niitä koko siellä oloaika remontoitiin. Meni vuosia ja ajettiin paljon ja aina oli ns. kateus, kun toisilla oli uudet hienot laitteet ja ne toimivat ja itsellä ei ollut mitään mahdollisuutta sellaisiin. Merkittävin reissu oli 2012 jossa tutustuin Jussiin Hanhipirtillä Levillä ja tänä päivänä olemme hyviä kavereita ja järjestämme reissuja Lappiin kelkkailun puitteissa.
Viimeinen remontti pohjoisessa opetti, että säästä poika ja joskus hanki uudempi, niin pääset ajamaan. Meni siinä monta vuotta ja sitten kerralla tuli hankittua sellainen kelkka, jossa on ominaisuuksia ja joka ei heti pyydä remonttia. Ajo-osaamistakin oli kertynyt jo 25 vuoden ajalta.
Nyt sen paremmin taitaa ja nuorille koittaa opastaa ja neuvoa. Kaikki ei vaan tule kuin kovalla työllä.
2023 on ollut hieno kelkkailun vuosi. On ajettu vaihtelevissa olosuhteissa ja päästy Norjan puolellakin käymään. On opittu asioita poromiehiltä ja se ei ole mitään urheilukelkkailua vaan oikeata työtä eli kelkka on työkalu. Paikallisia reittejä on koluttu ja tutustuttu hienoihin ihmisiin. Kelkkailu on muutakin, kuin kelkka se on sosiaalista toimintaa. On ajettu hienossa porukassa ja perustettu hieno kelkkailuryhmä, jossa on aktiivisia jäseniä.
Tästä on hieno jatkaa…
Member 2023 talvi
Henri Ihalainen
